Milana Misic on laaja-alainen laulaja, joka on vuosien varrella levyttänyt niin iskelmää, viihdettä kuin pop-musiikkiakin. Hän on keskittynyt viime vuosina erityisesti iskelmä- ja viihdemusiikkiin. Uusimman, Jos itken, jos nauran –nimisen studioalbuminsa myötä Milana on siirtynyt tyylilajissaan erityisesti viihteellisen iskelmän alueelle.

Milana aloitti laulajan uransa 21-vuotiaana vuonna 1991. Levy-yhtiössä oli kuultu hänen demonauhojaan, joiden perustella hänelle tarjottiin levytyssopimusta. Milana ei ollut kertonut kenellekään levytyshaaveistaan, koska halusi kokeilla laulajan uraa itsenäisesti, ilman äitinsä Laila Kinnusen vaikutusta. Ensimmäinen studiolevy Milana (EMI) julkaistiin vuonna 1991. Levy oli pop-levy, jonka tuottivat Raine Salo ja Johnny Lee Michaels. Seuraavalle levylle Serenata (EMI 1993) haettiin puolestaan orgaanista soundia aidoin instrumentein ja tuottajiksi valittiinkin itse Esa Pulliainen sekä Vesa Anttila. Genre oli samalla liikahtanut rock-iskelmän suuntaan. Kyseisen levyn ohjelmistolla Milana keikkaili ravintoloissa ja kesätapahtumissa.

Kahden levyn jälkeen hän piti taukoa musiikkimaailmasta, valmistui optikoksi ja suunnitteli luovansa uraa terveydenhoitoalalla. Milanaan otettin kuitenkin yhteyttä vuosikymmenen lopussa ja hän huomasi olevansa taas levytysstudiossa. Uusi levy Sydän saa merkin (EDEL 2001) oli ison orkesterin kanssa tehty latinohenkinen levy, jonka musiikillisia esikuvia olivat Buena Vista Social Club sekä Carlos Santanan uudempi tuotanto.

Seuraava levy Väärää rakkautta (VM Records / EDEL) julkaistiin vuonna 2007. Levyn tuotti Stratovariuksen kitaristi Matias Kupiainen. Kyseisen levyn kappaleista suuri osa oli Ville Pusan säveltämiä, joita Milana esitti aktiivisesti klubikeikoilla kautta Suomen.

Vuonna 2008 julkaistun Laulumme-levyn (Bonnier) myötä Milana aloitti yhteistyön arvostetun tuottajan Juha Tikan kanssa. Tällöin Milana myös pyörsi vanhan lupauksensa olla laulamatta Laila Kinnusen lauluja. Näyttelijä Susanna Haavisto kirjoitti ja ohjasi Milanalle Laulumme-nimisen musiikkiteatterin, joka kertoo Milanan elämästä Lailan laulujen ympärillä ja samaisten laulujen sanoin. Levy sai jatkoa seuraavana vuonna Sony Musicin julkaisemalla Valoa ikkunassa –levyllä (2009). Tällä levyllä Milana myös duetoi äitinsä kanssa kappaleella Toiset meistä, mikä on mahdollista nykyaikaisen studiotekniikan ansiosta. Samalla Milanan tyylilaji terävöityi viihdeiskelmän suuntaan ja usea hänen kappaleistaan sai runsaasti radiosoittoa.

Milanan uusin studiolevy, Jos itken, jos nauran (Sony 2010), on vakiinnuttanut hänen ohjelmistonsa viihteelliseen 1960-luvun iskelmään. Levyn kappaleiden valintaperusteena ovat olleet melodisesti ja sanoituksellisesti rikkaat kokonaisuudet, jotka olivat aikansa pop-musiikkia. Levyllä on mukana käännöksiä 1960-luvun euroviisuhiteistä, kuten esimerkiksi levyn nimikappale Jos itken, jos nauran (Se Piangi, Se Ridi), joka oli Italian edustuskappale laulukilpailuissa vuonna 1965. Muita tunnettuja käännöskappaleita ovat mm. Painajainen (Mas que nada) ja Kuume (Fever). Tämänkin levyn tuotannon takaa löytyy Juha Tikka, joka on myös sovittanut pääosan levyn kappaleista.

Uutuuslevyn, kuten kahden aikaisemmankin, orkesterina soittaa Milanan monivuotinen Mandshuria-orkesteri; Tuomas Kesälä (koskettimet, haitari ja taustalaulut), Jarmo Nikku (kitara, mandoliini), Vesa Aaltonen (rummut, perkussiot) sekä Juha Tikka (basso, koskettimet, perkussiot ja taustalaulut).

Milana on konsertoinut viime vuosina useiden eri kaupunginorkestereiden kanssa muun muassa Vantaalla, Kuopiossa, Oulussa, Lappeenrannassa ja Kotkassa. Tämän lisäksi hän on vieraillut useiden sotilassoittokuntien solistina mm. Helsingissä, Lappeenrannassa, Hämeenlinnassa ja Porissa. Milana keikkailee säännöllisesti Mandshuria-orkesterinsa kanssa ja esittää edelleen satunnaisesti myös Laulumme-laulunäytelmää.

Milana kilpailee Euroviisujen Suomen finaalissa vuonna 2011, tasan 50 vuotta sen jälkeen, kun hänen äitinsä Laila Kinnunen edusti Suomea Euroviisuissa Cannesissa, Ranskassa vuonna 1951. Edustuskappale Sydämeni kaksi maata kertoo Milanan elämästä kahden maan välilllä. Milanan isä, muusikko Miso Misic on kotoisin Kroatiasta. Milana, paljasjalkainen helsinkiläinen, ei ole isänsä kotimaassa koskaan asunut, mutta tuntee sinne kuitenkin suurta kaipuuta. Tästäkö hänen avarakatseisuutensa on peräisin? Sen voi parhaiten muotoilla Milanan sanoin, että kaikilla meillä on tarinamme.

Katja Toivanen